kotisivu

Hj. Nortamo

Frans Hjalmar Nordling, kirjailijanimeltään Hj. Nortamo, on tunnetuin raumankielisiä kirjoja julkaissut kirjailija.

Nortamon jaaritukset merkitsevät suomalaisessa kirjallisuudessa murrekirjallisuuden alkua ja toistaiseksi samalla sen huippusaavutusta. Sanotaan, että hän sai kauniisti soimaan instrumentin, jota ei vielä ollut edes viritetty. Nortamon tuotannon menestys ei kuitenkaan perustunut yksin murteeseen. Alusta asti hänet tunnustettiin huomattavaksi humoristiksi. Hän löysi kansansielusta huumorin, jolle luonteenomaista oli henkilöitten sanavalmius ja aggressiivisuus. Merimiehet Tasala Vilkk, Hakkri Iiro, Anundilan Kalkke ja monet muut olivat Nortamon kirjallisuuteen tuoman uudenlaisen kansanhuumorin tulkkeja. Saattaa olla, että nykyinen murrebuumikin on Nortamon ja hänen seuraajiensa ansiota.

Nortamo syntyi Raumalla 13.6.1860. Vanhemmat olivat värjärimestari Johan Gustaf Nordling ja Amanda Lucina Renvall.

Raumalla Nortamo kävi ala-alkeiskoulun, sen jälkeen Porissa vuoden ylä-alkeiskoulua ja jatkoi sitten Turun klassillisessa lukiossa ylioppilaaksi v. 1880. Filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi hän valmistui 1882 ja lääketieteen lisensiaatiksi 1888. Kaikki Nortamon käymät koulut olivat ruotsinkielisiä.

Syksyllä 1888 Nortamo tuli Raumalle kaupunginlääkäriksi ja oli siinä toimessa vuoteen 1900 saakka, jolloin siirtyi Pudasjärvelle ja sieltä v. 1903 Poriin piirilääkäriksi.

Nortamo osallistui niin Raumalla kuin Porissakin innokkaasti kunnalliseen ja poliittiseen elämään sekä yhdistystoimintaan. Raumalla hän kuului kaupunginvaltuustoon 1890-1895, oli lukuisten johtokuntien ja toimikuntien jäsen ja valittiin v. 1900 valtiopäiville porvarissäädyn edustajaksi.

Nortamo toimi myös Rauman WPK:n ylipäällikkönä, Rauman Purjehdusseuran varakommodorina ja oli Rauman Kauppaseuran perustajia. Hän toimi Åbo Underrättelser-lehden kirjeenvaihtajana ja kirjoitti lehteen Raumaa koskevista asioista Sissi-nimimerkillä. Kirjoittamisen lisäksi Nortamon sydäntä lähellä olivat teatteri, musiikki ja maalaustaide.

Kirjailija Nortamosta kehittyi vasta keski-iässä. Virikkeitä murteen käyttämiseen hän sai mm. Juho Sjöroosin, Kaarlo Hemmon ja ruotsalaisen Gustaf Frödingin murrekertomuksista ja -runoista sekä kielellisiä ohjeita tohtori Heikki Ojansuulta.

Hj. Nortamon ensimmäinen raumankielinen murrekertomus ilmestyi Rauman Purjehdusseuran Ahti-lehdessä v. 1898. Siinä jaarituksen nimenä oli Pikkukaupungin tapahtumia: Antonin päivä (Kivelän kapteeni kertoo.) Uusia jaarituksia ilmestyi harvakseltaan. V. 1906 ilmestyi ensimmäinen niitten kokoelma kirjana Mnää ja Tasala Vilkk ja Hakkri Iiro. Muut jaarituskokoelmat ovat: Uussi raumlaissi jaarituksi 1912, Raumlaissi jaarituksi 1920, Rojohoppe viimene reis 1921, Meripurakoi ja maamyyri 1925, Umme ja pimjä 1930. Nortamon ainoa yleiskielinen romaani Helmikoristeinen kirjanmerkki ilmestyi v. 1923 ja merimies Akseli Urhosen muistelmiin perustuva Valtamerillä v. 1930. Tauno Koskelan toimittama Nortamon tuotannon kokoomateos Sillo se paukatt ilmestyi v. 1994.

Nortamon erilaisiin tilaisuuksiin ja illanistujaisiin kirjoittamista laulelmista on kerätty kokoelma Laulajapoika I-II ja näytelmän alalta hän kokeili kykyjään kirjoittamalla runomuotoisen kuvaelman Hiilenpolttajan uni 1915, komedian Eulalia-täti 1929 ja satunäytelmän Lumottu prinsessa 1930.

Valikoima Nortamon jaarituksia on ilmestynyt viroksi käännettynä.

Nortamolle on pystytetty kaksi muistopatsasta: Raumalle 1930 (Väinö Aaltonen) ja Poriin 1946 (Yrjö Liipola). Rauman muistopatsas pystytettiin jo Nortamon eläessä ja hän piti paljastustilaisuudessa kiitospuheen. Nortamo on sanonut tästä patsaastaan:"Nii se on gom mnää olsin giiven gorsteenihi ja kattlisi siält ymbärs mailma!"

Nortamo kuoli 1931 ja on haudattu Rauman hautausmaalle. Hautamuistomerkin yleissuunnitelma on Erkki Huttusen ja reliefit Arvi Tynyksen käsialaa. Tekstinä on: Jumal hallitte aalo ja taeva ja maa, kodoranna me nähd saa ja syndymämaa.

Esimerkkinä Nortamon jaarituksista tässä on se ensimmäinen, Antonim bäev.

Hj. NortamoFrans Hjalmar Nordling

Nortamon tuotanto