Arvo Kajakari 1946-1950

Arvo August Harald Kajakari (end. Grönberg) synnys Raumall söömannim boikan 1.4.1910 ja kual 30.07.1950. Tulttuas studendiks Rauma Yhteislyseost 1929 hän opiskel hammaslääketiädett Helsingi yliopistos ja valmistus odondologian lisenssiaatiks v. 1938. Valmistumisestas alkkate hän doimei dronttohtrins syndymkaupungisas, sodatte aikan lääkindkapteenin rykmendin dronttohtrin eri joukko-osastois. Arvo Kajakari kuulus kaupungivaldustoho 1949-50, ol innokas laolaja Rauma Miäslaolajis ja Rauman Burjehdusseora aktiivine jäsen. Lisseks hän doimei Suamem Bunaseristim baikalisen asiamiähen ja ol fölis monitte muittengi yhdistysten doiminnas. Hän ol mm. Suame Hammaslääkärseora ja Suame Hammaslääkärliito ja Satakunna lääkäryhdistykse jäsen. Nortamo-Seoraha Arvo Kajakari mynsträtti 13.06.1938, kolmas styyr hänest tul v. 1944, toine styyr vuatt myähemi ja kapteeniks hän valikoitti v. 1946. Häne nuarekkall johdolas seora rupes tekkendymä sotavuasitte ymmärettäväst hiljasist vuasist. Vuaskokkouste lisseks ruvettin daas pitämä syys- ja keväkkokkouksi, tehti uussi alotteit, mm. hukkunutte merimiäste muistomerkk-hange pantti alull. Omasorttises krouvi humöör färitt kapteeni suuvooroi: ”Jos jolla o viäl jotta vastan gränittämist, nim bitäkkö suus kii,” hän joskus pruukas komenttak, ko häne miälestäs ruvetti jahnaman durhambäevässi.

Häne äkilinen gualemas koht seora onnistunutte 20-vuatisjuhlitte jälkke järkytt besättningi miälei: ”Pari päevä ennen gualematas hän viäll soitt mnuull ja puhus uusist suunnitelmist. Ne olivas Seoran daht ja toevomus, mutt hänen gohdallas ne jäiväk keske. Pia me laski häne harkulles hänen gotosaares katavist sidotun gransi. Seor o suru vallas”, först A. J. Björk, häne seorajas, lausus muistosanoisas.