MUIT KIRIMAAKREI NORTAMO-SEORAST

Hannu Heino

Hannu Heino synnys 14.3.1947 Raumall ja kortteera siäll viäläkki. Hän o naimisis ja heill o yks poik. Viimse 20 vuatt o Rauman giäl kuulunt tärkkjän osan Heinon dyähä ja harrastuksihi. Raumangiälissi kirjoi hän om brändänn ussema. Lisseks Heino o joka vuas tehnyk kokonas raumangiälise aviisi ”Uus Raum”. Ussemangaldase käänöstyäk kirikiäle murttest Rauman giälell ova hänell jokapäeväst elämä. Yks Heino rakkamist harrastuksist o Nortamo-Seor, misä hän om bäälysmiähis redarin graadill. Seor anno hänellt Tauno Koskela-mitali vuan 1990 Rauman giälen framillp pitämisest ja raumlaisude ettet tekemäst tyäst.

· Heosmiäs Lingreen saa opetukse (Hessun Offset ; kirjansitomo H. Punna, 1981)

· Kukkasmäen Gaino käy Raumall (Satakunnan Painotalo Oy, 1985)

· Kaffet ja elävi kuvi (Kehitys, 1990)

· Turhambäeväst äkseeramist (Länsi Suomi Oy, 1994)

· Raumlaissi sanambätki - taskukokoinen sanaristeily Rauman ja Suomen välillä (Länsi-Suomi, 1996)

· Sikses, sanos raumlaine (Länsi-Suomi, 1997)

· Raumangiälise uutise (Ramona, 1998)

· San nys snääki: raumankielen sanakirja (WSOY, 2000)

· Raamatun parhaat paikat Rauman giälell (Kirjapaja 2001)

· Rauman lasten satukirja: parhamppi jutui mukulill ja isomillekki ihmsill (toim. Hannu Heino, Hki: Kirjapaja, 2003)

Tapio Koivukari

Tapio Koivukari synnys 20.8.1959 Raumall. Hän kortteeras Islannis vuasin 1989-1993 ja nykysi jälles Raumall. Karahtäärildäs Koivukari on deologia maister.
Nykysi hän on girimaakar ja lisseks hän teke käänöstöit, erityisest Islandilaissi kirimaakrei hän om bali käändän.
Tapio Koivukarin gaikkest tärkkeve teos o ollu ”Mansikkapellot, iankaikkisesti” siihes saakk ko ulosannetti "Luodetuulen maa". Siink klaarata millaill Kuuskajaskari sai ensmäise asukkas ja kui eletti enne merel, särköölis ja Rauman gaupungis. Nyt tämä o saan jatko, kon Koivukari syndymbäevän 20.8.2005 ulosannetti "Missä aallot murtuvat" ko jatku siit, mihi "Luodetuulen maa" päätys.
Lisseks hän on gäändänk kirikiäle murttell islandilaissi kirjoi. Satakunnan girjallinen gerho anno hänell Nortamo-palkino vuan 1999. Nortamo-seoras hän o matruus.

· Saariston Samurait (Like, 1988)

· Odinnin Korppi (Like, 1990)

· Mansikkapellot, iankaikkisesti (Like, 1994)

· Tosi tarinoita (ja muita outoja ilmiöitä): Novelleja (Like, 1998)

· Luodetuulen maa (Like, 2002)

· Missä aallot murtuvat (Johnny Kniga, 2005)

Käännöstyä:

· Vigdis Grimsdottir: Nimeni on Isbjörg : olen leijona (Like, 1992)

· Gudmundur Andri Thorsson: Veriveljet (Like, 1993)

· Vigdís Grímsdóttir:Metsän tyttö (Like, 1994)

· Vigdís Grímsdóttir: Kannastie 7 (Like, 1995)

· Fridrik Erlingsson: Ritari Benjamin Kyyhkynen (Otava, 1996)

· Vigdis Grimsdóttir: Z: rakkaustarina (Like, 1997)

· Thórarinn Eldjárn: Sininen torni (Like, 1999)

· Einar Kárason: Revontulet (Like, 2000)

· Guillou, Jan: Tie Jerusalemiin (Like, 2000)

· Guillou, Jan: Temppeliherra (Like, 2001)

· Gudbergur Bergsson: Joutsen (Like, 2001)

· Vigdis Grimsdottir: Hiljaisuus (Like, 2002)

· Einar Kárason: Miekkakäräjät (WSOY, 2003)

· Maaret Koskinen: Alussa oli sana:nuori Ingmar Bergman (Like, 2003)

· Jan Guillou: Noitien asianajaja (WSOY, 2004)

· Vigdis Grimsdóttir: Valosta valoon (WSOY, 2004)

Olli Nuotio

Olli Nuotio tul paljangonde Raumall 13.4.1931 ja kortteera nykysi Helsingis. Karahtäärildäs hän o kaupptiätteitte maister. Tyäkses hän o ollt tirehtöörin asikureerauspuulakeis. Nuatioll o neli mukula ja nykysi hän o leskmiäs.
Helsingi Raumlaiste Seora oorningmestar hän o ollu vuadest 1985 ja se Rauman giälen koulu rehtor vuadest 1993. Olli Nuotio mönsträtti Nortamo-Seora jungmanniks vuan 1993. Nykysi hän o graadiltas seilmaakar.
Rauman giälisen girjam ”Poikkattem puad – Nuurberi Sally muistluksi Raumald” hän toimitt vuan 1993. Sen lisseks hän om brändännp Petäjäkse historjast kertovan girja ”Se laillnem Betäjäs”.

· Vakuutusalan asiakirjamalleja (Vakuutusalan kustannus, 1974)

· Vakuutusalan liikeviestintä (yhdessä Irma Miettisen ja Arja Suomen kanssa)(Suomen vakuutusalan koulutus ja kustannus, 1991)

· "Poikkattem puad : Nuurberi Sally muistluksi Raumald" (SKS, 1993 )

· Affärskommunikation i försäkringsbranchen (yhdessä Marianne Tervosen, Margareta Wersällin, Irma Miettisen, Mikael Reuterin ja Arja Suomen kanssa)(Finska försäkringsbranschens utbilding och förlag, 1995)

· Se lailnem Betäjäs : suvissi Rauma muistoi (Länsi-Suomi, 1995)

Tauno Koskela

Tauno Koskela synnys 11.10.1916 ja gortteeras koko elämäs Raumall. Tauno Koskela käskettin gorkkema laevaha 28.11.2002. Karähtäärildäs hän ol filosofia maister. Leiptyänäs hän ol suamengiäle lehtor Rauma siminaaris 1964-72 ja didaktiika lehtor Rauma siminaaris 1972-79. Hän ol avjoliitos ja hänell on gaks poikka.
Pääasjas Tauno Koskela om brändän runoi ja raumangiälissi jaarituksi. Kaikkest tärkkemppä kirja ei ol helppo sanno, mutt kaikkest enimä aikka ja voimi o ottans sanakiri ”Sillail oikke, Rauman kielen sanoja ja sanomisia”, mihi höydei saatti Rauma väengoulu Raumangiäle ringist. Kaikkjastas sanakirjam bränttämisse men viis vuatt aikka. Koskela runois ja raumangiälisis jutuis tleevaf framill häne omak kokemukses sodast. Runois sota on gauhi paikk ja Rauman giälisis jutuis sota on goitett käänttä leikiks, ett se olis huakkeve klaarat. Sotareisull ollesas hän girjott melkken gaikk sodast kertova runos.

· Luutnantt saa suuvooro (WSOY, 1943)

· Ankkuroitu. Runoja (WSOY, 1945)

· Näättäk ny herr pormestar.... Kokoelma klummeja ja inhimillisiä erehdyksiä (WSOY, 1949)

· Mutt kapteeni varppas syhysivä vaa ynnä muita vaivoja ja vastoinkäymisiä maalla ja merellä (WSOY, 1958)

· Pruustinnald jäi voisorm suuhu ja muuta merkillistä Kanalin kahden puolen (WSOY, 1972)

· Lapskoussi. Valikoima suunavauksia (WSOY, 1960)

· Lapskoussi ja efterräätei (2. täyd.p. WSOY, 1986)

· Vanha Rauma (murreosuus ja kuvatekstit, Länsi-Suomi, 1980)

· Rauma ja meri (osa runoista, Länsi-Suomi, 1991)

· Sillail oikke. Rauman kielen sanoja ja sanomisia (Länsi-Suomi, 1992)

· Monterilai. Runokoelma (Länsi-Suomi, 1996)

· Pisi ja poiki niingom Birksteti Jankke Unaja suntis (Länsi-Suomi, 1998)

· Muist raumlaine. Nortamo-seoran historiikki 1930-2000 (2001)

· Meren ja taivaan runoilija : Risto Kuusava (osa tekstistä, Koala-kustannus, 2001)

Unto Koskela

Unto Koskela synnys 3.12.1908 Raumall. Hän studeras Helsingi ja Turu yliopistois. Unto Koskela ensmäine runokiri ol ”Purjeet sumussa” 1930. Syksyll 1932 tul ”Hedelmätön puu” ja jatkoks ”Helena ja valhe” seoravan vuan. Pohjos-Aklandi seilausreisu jälkke häm bränttäs kirja ”Valaskaloild ruakka prakkamas.” Siin hän gäytt Rauman giäld.
Studendaikoinas Unto Koskela kuulus V.A. Koskeniämen girjalisse rinkkihi. Helsingis hän ott lisseks hyyryn Dulengandajihi. Nortamo-Seoras hän ol 2.styyr.
Viimsell reisulles hän läks 19.10.1934.

· Purjeet sumussa. Runoja (Otava, 1930)

· Hedelmätön puu (KJG, 1932)

· Helena ja valhe (KJG, 1933)

· Valaskaloild ruakka prakkamas (KJG, 1933)

· Purjeet sumussa (Painorauma Ky, 1986)

· Rauma ja meri (osa runoista, Länsi-Suomi, 1991)

Käänöstyät:

· Texas Jackin seikkailuja 2. Punainen kummitus (Otava, 1925)

· Baum, Vicki: Uimaopettaja Urban Hell (Otava, 1931)