Hj. Nortamo

Frans Hjalmar Nordling, kirimaakrint tunnett Hj. Nortamo, on gaikken guuluseve raumangiälissi kirjoi kirjottank kirimaakar.

Nortamo jaaritukse ovas suamlaise murrekirjallisude alk ja toistaseks sem baras saavutus. Sanota, ett hän sai kaunist soima semse instrumentin, go ei ollu viäl viritettykkä. Nortamo menestyksen grunttin ei kumminga ollu ainvastas murre, sill ett hän ol kans eriomane humorist. Hän löys tavaliste ihmste sisäld semmost humööri, mihin guulusiva ihmste hyvä hoksottime, sanomine ja tekemine. Se ol uutt suamlaises kirjalisudes. Merimiähet, Tasala Vilkk, Hakkri Iiro, Anundilan Galkke ja mone muu, oliva Nortamo suamlaissen girjalisuttehen duami, uudengaldasen gansahumöörin dulkei. Suutta oll, ett nykyne murttettem buumiki o Nortamo ja häne seorajittes ansjot.

Nortamo synnys Raumallk 13.6.1860. Häne isäs ol färjärmestar Johan Gustaf Nordling ja äitis Amanda Lucina Renvall.

Raumall Nortamo käve ala-alkkeiskoulu ja se jälkkem Boris yhde vuade ylä-alkkeiskoulu ja jatko sitt Turun Glassillises lukios studentiks v. 1880. Filosofian gandidaatiks ja maistriks hän valmistus 1882 ja lääkriks 1888. Kaikk Nortamon gäymäk koulu oliva ruatingiälissi.

Syksyll 1888 Nortamo tul Raumallk kaupungilääkriks ja ol siin viras vuatten 1900, siirys sitt Pudasjärvell ja siäld v. 1903 Porim biirlääkriks.

Nortamo ol nii Raumallk kom Borisakki innokkast föleis kunnalises ja poliittises elämäs ja yhdistyksis. Raumall hän ol kaupungivalttustos 1890-1895, toimis monengaldasis uutskoteis ja valikoitti v. 1900 valtiopäevillekkim borvrissäädy edustajaks.

Nortamo ol Raumam brankkori ylipäälikkön, Raumam Bursseora varakommodorin, kuulus Rauman Gauppseoram berustajihi ja ol Åbo Underrättelser -lehdin gorrespondin ja kirjott lehtihi Rauma asjoist Sissi-nimisen. Kirjottamise lisseks Nortamo sydänt liki olivat tiaatter, mussiikk ja maalamine.

Nortamost tul kirimaakar vast keskikkäsen. Höydei murtten gäyttämissehe hän sai Juho Sjöroosi, Kaarlo Hemmo ja ruattlaisen Gustaf Frödingi murttelisist kertomuksist ja runoist. Höydei rauman giälen girjottamises hän sai tohtor Heikki Ojansuuld.

Hj. Nortamo ensmäine raumangiälne jaaritus ilmestys präntättyn Raumam Bursseora Ahti-lehdis v. 1898. Siin jutu nimen ol "Pikkukaupungin tapahtumia": Antonin päivä (Kivelän kapteeni kertoo). Lissä jaarituksi ilmestys harvakseltta. V. 1906 ilmestys ensmäine niist koott kiri, Mnää, Tasala Vilkk ja Hakkri Iiro. Muu jaarituskirja ova: Uussi raumlaissi jaarituksi 1912, Raumlaissi jaarituksi 1920, Rojohoppe viimene reis 1921, Meripurakoi ja maamyyri 1925 ja Umme ja pimjä 1930. Ainuv Nortamom bitkälls suamellk kirjottam kiri, Helmikoristeinen kirjanmerkki, präntätti v. 1923, ja merimiäs Akseli Urhose muistluksihin grundatt Valtamerillä v. 1930. Nortamon kirjottamak kaikk jaaritukse ilmestysivät Tauno Koskelan gokkomank kirjan, nimeldäs Sillo se paukatt v. 1994.

Nortamo erilaissihi jubileerauksihi ja ehtoistujaissihin girjottamist veisuist on goott kiri Laulajapoika I-II 1933 ja tiaatterkappletten gohdall hän pruuvas kyvyijäs runongaldasellk kuvaelmall Hiilenpolttajan uni v. 1915, komediall Eulalia-täti v. 1929 ja sadull Lumottu prinsessa v. 1930. Muutmi Nortamo jaarituksi on gäänett viroks.

Hj. Nortamoll om batsas nii Raumallk (Väinö Aaltonen 1930) kom Borisakki (Yrjö Liipola 1946). Rauma muistopyst paljastetti jo Nortamo eläis ja hän pitiki paljastustilasudes kiitospuhe. Hän o sanont täst pystistäs: "Nii se on go mnää olsin giivenk korsteenihi ja kattlisi siäld ymbärs mailma!"

Nortamo kual v. 1931 ja o haodatt Rauma vanhall hauttausmaall. Hautmuistomerki o suunitell Erkki Huttunen ja reliefi Arvi Tynys. Täkstin o: "Jumal hallitte aalo ja taeva ja maa, kodoranna me nähd saa ja syndymämaa".

Mallin Nortamo jaarituksist täsä o se ensmäine, Antonim bäev.